Katkelma kiitosakatistoksesta
Katkelma kiitosakatistoksesta
Tältä sivulta löytyy perustietoja eri toimituksista ja huomioon otettavista asioista. Lisätietoja saa paikan päältä tai puhelimitse seurakunnan virastosta ja palvelusten yhteydessä seurakunnan työntekijöiltä. Sekaannusten välttämiseksi varaukset toimituksiin tehdään viraston kautta.
Sakramentteihin, kuten esimerkiksi ehtoolliseen, voivat osallistua ainoastaan kirkon jäsenet, joihinkin juuri kirkon jäseneksi liitettävät. Kirkon elämään on silti aina tervetullut tutustumaan. Kirkon sakramentteja eli pyhiä mysteerejä ovat: kaste, mirhavoitelu, katumus, ehtoollinen, sairaanvoitelu, avioliitto -ja pappeus.
Erikseen varattavia kirkon jäsenille tarkoitettuja pyhiä toimituksia ovat esimerkiksi kiitosrukouspalvelus, kodin, toimitilan tai ikonin siunaaminen, sairaan ripittäminen (ehtoollisen tuominen), kuolemaan valmistavat rukoukset, hautaus ja vainajanmuistopalvelus (panihida).
Kaste on tie kristityksi, kirkon jäsenyyteen ja sakramenttiyhteyteen (aikuisen kirkkoon liittäminen, ks. Mirhavoitelu). Lapsen syntyessä toimitamme pyydettäessä rukoushetken lapsivuoteen äärellä ja erillisen lyhyen nimenantotoimituksen, jotka ovat kastetta edeltäviä toimituksia. Nimenanto toimitetaan joka tapauksessa kasteen yhteydessä, ellei sitä ole toimitettu jo aiemmin, joten sitä ei tarvitse erikseen varata. Kasteen jälkeen lapsi kirkotetaan ehtoollisjumalanpalveluksessa. Tällöin pappi lukee erityiset rukoukset ja lapsi saa ensi kertaa ehtoollista. Ehtoolliselle osallistuminen on oleellinen osa kastetta.
Lasten kasteet toimitetaan tavanomaisimmin perheen ja ystävien läsnä ollessa kirkossa. Kaikki syntymään ja kasteeseen liittyvät toimitukset varataan seurakunnan virastosta. Lasten syntymään liittyvistä toimituksista lähetetään lasten vanhemmille kirje. Lisää tietoa saa seurakunnan virastosta.
Mirhavoitelu toimitetaan kiinteästi kasteen yhteydessä. Aikuisena kirkkoon liittyvät kastetaan ja mirhavoidellaan tai ainoastaan mirhavoidellaan, jos liittyjä on jo toisaalla kastettu kristillisellä kasteella. Kirkkoon liittymisestä ja siihen liittyvästä opetuksesta voi tiedustella seurakunnan virastosta tai suoraan työntekijöiltä palvelusten yhteydessä. Kirkkoon liittymistä harkitseville on vuosittain tarjolla myös opetusta.
Katumuksen sakramentissa rikkomuksensa tunnustava vastaanottaa synninpäästön. Pappi on ehdottoman vaitiolovelvollinen. Kirkkoon liittyvä aikuinen osallistuu katumuksen sakramenttiin juuri ennen kirkkoon liittämistä (ks.Mirhavoitelu). Tarkalleen ottaen katumuksen sakramentti on ensimmäinen toimitus, johon kirkkoon liitettävä aikuinen osallistuu. Sekä ortodoksiseen kirkkoon kuuluville että kuulumattomille on tarjolla myös ei-sakramentaalista ja luottamuksellista keskusteluapua papin tai diakoniatyöntekijän kanssa. Synnintunnustuksen tai sielunhoidollisen keskustelun voi varata seurakunnan virastosta.
Liturgia eli ehtoollisjumalanpalvelus on kirkkomme keskeisin jumalanpalvelus, ylösnousemuksen päivä ja viikoittain toistuva pääsiäisen eli ylösnousemuksen juhla. Ehtoollinen eli eukaristia on yhteyttä Jumalan ja kirkon jäsenten kesken. Liturgiat ovat kaikille avoimia, mutta ehtoolliseen osallistuminen edellyttää ortodoksisen kirkon jäsenyyttä ja ehtoolliselle valmistautumista.
Sairaanvoitelussa sairastavalle ortodoksille rukoillaan parantumista ja syntien anteeksi saamista apostoli Jaakobin kehotuksen mukaisesti. Seurakunta järjestää yleisiä sairaanvoiteluja kirkossa muutaman kerran vuodessa. Sairastava (tai hänen pyynnöstään läheinen) voi varata sairaanvoitelun myös kotiinsa seurakunnan virastosta.
Avioliiton esikuvana on Kristuksen suhde seurakuntaan: avioparin, miehen ja naisen, tulee palvella toinen toistaan kuten Kristus palveli seurakuntaa ja seurakunta palvelee Kristusta. Vihkiminen toimitetaan kirkossa. Kirkko vihkii korkeintaan kolmanteen avioliittoon. Vähintäänkin toisen vihittävistä tulee olla ortodoksisen kirkon jäsen ja toisen jonkin muun kristillisen kirkon kastettu jäsen. Kun toinen vihittävistä ei kuulu mihinkään kristilliseen kirkkoon, muualla (esim. maistraatissa) toimitettavan avioliittoon vihkimisen yhteydessä voidaan pyynnöstä toimittaa ortodoksinen avioliiton siunaaminen. Avioliittoon vihkimistä edeltää kihlaus, joka piispainkokouksen ohjeen mukaisesti toimitetaan pääsääntöisesti avioliittoon vihkimisen yhteydessä. Jos se toimitetaan erikseen, kihlauksen ja vihkimisen välillä ei saa olla kovin pitkää aikaa, koska kihlauksen mahdollinen purkaminen tapahtuu kirkollisesti. Näitä toimituksia ei toimiteta tiettyjen juhlien ja paastojen aikana. Lisätietoa antaa virastomme.
Avioliittoon vihkiminen edellyttää avioliiton esteiden tutkintaa hyvissä ajoin. Sen tekee maistraatti, mutta pyynnön voi käydä tekemässä seurakunnan kansliassa. Tällöin molempien tulee olla läsnä ja oikeustoimikelpoisena (huomioi myös esteiden tutkimisen voimassaoloaika). Alkuun häiden suunnittelussa pääsee ottamalla yhteyttä seurakunnan virastoon. Liikkeellä kannattaa olla hyvissä ajoin.
Ylempi pappeus jakautuu piispan, papin ja diakonin tehtäviin. Papit ja diakonit vihitään tehtäväänsä piispallisen liturgian eli ehtoollisjumalanpalveluksen yhteydessä, piispat kolmen piispan toimesta. Alempaa pappeutta edustavat alidiakonit ja lukijat. Heidän liturgiassa tapahtuva vihkimyksensä ei ole sakramentti. Kirkossa toimii myös ei-sakramentaaliseen tehtävään asetettuja kanttoreita. Kirkko kutsuu sopivat henkilöt eri tehtäviin. Kaikkiin vakinaisesti palkattuihin pappeuden ja kanttorien toimiin edellytetään teologinen koulutus, kanttoreilla lisäksi laajat musiikin opinnot.
Kiitosrukouspalveluksissa kiitetään Jumalaa hänen hyvistä lahjoistaan ja armostaan. Kiitosrukoushetkiä toimitetaan esimerkiksi ortodoksien syntymäpäivillä, hääpäivinä, nimipäivinä, valmistujaisjuhlissa, sukujuhlissa jne. Kiitosrukouspalveluksen voi varata seurakunnan virastosta.
Ortodoksin koti, toimitilat tai esimerkiksi ajoneuvot siunataan pyhitetyllä vedellä vihmoen. Toimituksen voi varata seurakunnan virastosta. Ortodoksisen perinteen mukaan tehdyt ikonit voi tuoda jumalanpalvelusten yhteydessä kirkkoon, jossa pappi siunaa ne rukouksella ja pyhitetyllä vedellä.
Sairaan ripittämisessä sairaalle tuodaan ehtoollinen kotiin, sairaalaan tai hoitolaitokseen. Henkilö voi halutessaan osallistua myös synnintunnustukseen. Vakavasti sairaan kohdalla ripitys on hyvä pyytää hyvissä ajoin, sillä viime hetkellä tehty varaus ei välttämättä ole mahdollinen. Ehtoollisen antamisen edellytys on, että sairastava pystyy nauttimaan pienen ehtoollisannoksen. Muussa tapauksessa voidaan toimittaa tilanteeseen sopiva rukoushetki. Sairaan ripityksen voi varata seurakunnan virastosta tai kiireellisissä tapauksissa papin numerosta (tämä voi edellyttää soittoa useammalle papille, sillä päivystysnumeropalvelua seurakunnassamme ei ole). Toimituksen voi varata ortodoksin puolesta myös lähiomainen tai hoitolaitoksen henkilökunta henkilön omasta pyynnöstä.
Kuolevalle voidaan lukea myös kuolemaan valmistavat rukoukset. Samassa yhteydessä hänelle voidaan antaa ehtoollista, jos hän kykenee ottamaan sen vastaan (ks. Sairaan ripittäminen). Rukoushetki valmistaa myös läheisiä lähestyvään kuolemaan. Lähiomainen tai hoitolaitoksen henkilökunta voi varata rukoushetken seurakunnan virastosta ja kiireellisissä tapauksissa papin numerosta (tämä voi edellyttää soittoa useammalle papille, sillä päivystysnumeropalvelua seurakunnassamme eikä tietty pappi ole välttämättä tavoitettavissa). Vaikka tahdomme palvella ja tukea, emme pysty takaamaan, että pappi on juuri tällöin tavoitettavissa. Vakavasti sairaan kohdalla onkin hyvä sopia papin käynnistä jo hyvissä ajoin odottamatta viimeiseen hetkeen (ks. Sairaan ripittäminen eli ehtoollisen tuominen).
Vainajan muistopalvelus toimitetaan poisnukkuneen ihmisen muistoksi muun muassa kuoleman tapahduttua ja kuoleman vuosipäivinä. Kirkossa toimitetaan sekä yleisiä että yksityisiä vainajan muistopalveluksia. Yksityisen muistopalveluksen edesmenneelle ortodoksille voi varata seurakunnan virastosta. Yleisistä muistopalveluksista ilmoitetaan seurakunnan kalenterissa.
Hautaan siunaaminen toimitetaan ortodoksista uskoa tunnustaneelle vainajalle hautaustoimilain mukaisesti. Seurakunnan alueella on useita ortodokseille tarkoitettuja hautausmaita, mutta vainaja voidaan haudata myös esimerkiksi luterilaiselle hautausmaalle, vaikka toimitus on ortodoksinen (näitä hautapaikkoja ei voi varata seurakunnastamme, mutta hautaustoimisto auttaa järjestelyissä; myös seurakuntamme virastossa osataan neuvoa).
Perinteisin hautaustapa on arkkuhautaus, mutta myös tuhkaaminen on piispainkokouksen päätöksen mukaan sallittua. Hautaustoimituksen aikana arkku on perinteisesti auki, jos mahdollista. Seurakunnasta saa hankittua arkkuun laitettavan pienen ikonin ja kaularistin sekä katepalttinan (ikonikuvin koristellun peitteen, jos sellainen halutaan). Hautaustoimistot osaavat yleensä neuvoa näissä asioissa.
Läheisen kuollessa yhteyttä otetaan itse valittuun hautaustoimistoon, joka auttaa järjestelyissä sekä vainajan kotiseurakuntaan, joka vastaa seurakunnalle kuuluvista asioista ja hautaustoimituksesta. Hautajaisiin liittyvissä käytännön järjestelyissä yhteyttä otetaan aina seurakunnan virastoon, ei yksittäisiin työntekijöihin sillä poikkeuksella, että Ilomantsin kappeliseurakunnan alueella yhteys otetaan ensisijaisesti kappeliseurakuntaan, sen kansliaan tai työntekijöihin, ellei kappelin yhteystiedoissa toisin mainita. Kun hautauksesta on sovittu, siunaava pappi ottaa omaiseen yhteyttä puhelimitse muutamia päiviä ennen hautajaisia ja kertoo sekä sopii toimituksen yksityiskohdista.
Jos hautaus tapahtuu seurakuntamme hautausmaalle ja edesmennyt ortodoksi on ulkopaikkakuntalaisena ollut jonkin muun ortodoksisen seurakunnan jäsen ja hänellä on hautapaikkasopimus hautausmaallemme, yhteyttä otetaan ensiksi vainajan kotiseurakuntaan. Tämä johtuu siitä, että järjestelyistä ja hautaustoimituksesta vastaa tällöin vainajan kotiseurakunta. Hautapaikan seurakuntamme hautausmaalta ja hautaustoimituksen varaa virastostamme vainajan kotiseurakunta yhteistyössä hautaustoimiston kanssa ja sopii yksityiskohdista.
Muistotilaisuuden järjestäminen ja mahdollinen ohjelma kuuluvat omaisten tehtäviin. Käytäntömme mukaan pappi ei laadi muistopuhetta vainajan elämänvaiheista, vaan puhuu siunaustilaisuudessa evankeliumitekstin pohjalta. Mikäli muistopuhe halutaan pitää muistotilaisuuden yhteydessä, se on vainajan läheisen tai ystävän tehtävä. Pappi ja kanttori osallistuvat pyynnöstä muistotilaisuuteen mikäli se on mahdollista.
Hautapaikasta ja mahdollisesta hautapaikan hoidosta (mahdollista vain Joensuun ortodoksisella hautausmaalla) peritään hinnaston mukainen korvaus. Uurnanlaskut hautaan tehdään vain sulan maan aikaan säätilanteen mukaan, mutta itse hautaustoimitus tapahtuu normaalisti.
Surun kohdatessa seurakunnasta on mahdollista saada myös keskusteluapua. Seurakunnassamme toimii vuosittain myös sururyhmä läheisensä menettäneille, sillä suuren murheen kohdatessa tahdomme myötäelää surevien kanssa.
Seuraa somessa