12.02.2025

Tilastotietojen kertomaa 

Kastettujen määrä oli viime vuonna kohtuullinen, yhteensä 30 uutta jäsentä. Kokonaisuutta ajatellen määrä on silti pieni, minkä johtunee muun muassa ikäluokkien supistumisesta. Kirkon ja seurakunnan jäseniksi liittyneitä oli 49, joista noin 20 liittyi katekumeenikurssin kautta. Uusien jäsenten osuus on näkynyt positiivisena lisäyksenä muun muassa jumalanpalveluksiin osallistumisessa. Seurakunnasta erosi viime vuoden aikana 71 jäsentä. Eroamiset laskivat hieman toissa vuodesta. Vuonna 2024 kastetut ja liittyneet, vähennettynä kirkosta eronneilla, toivat jäsenkasvua alle puoli prosenttia. 

  Seurakunnan toiminta-alueella asui vuoden 2024 loppuun mennessä 900 kotipaikkaoikeuden saanutta ukrainalaista. Heistä kirkkoon viime vuonna ainoastaan muutama. Jumalanpalveluksiin osallistui seurakunnan toiminta- alueella kuitenkin useampia ukrainalaisia kuin oli virallisesti kirkkoon liittyneitä. Lisäksi kuluneena vuonna diakonia-asiakkaina ja/tai seurakunnan kielikahvilan toiminnassa oli mukana noin 150 ukrainalaista, joista iso osa oli ilman kotipaikkaoikeutta. 

Seurakuntaan muuttaneiden ja poismuuttaneiden ortodoksien yhteisvaikutus jäsenmäärään oli vain 0,06 prosenttia. Voimakkaammin jäsenkehitykseen vaikutti kuolleiden osuus, sillä seurakunnan yleinen kuolleisuusluku tuhatta jäsentä kohti oli viime vuonna 15,2. Vertailukohtana Suomen vuoden 2023 yleinen kuolleisuusluku oli 11,0 (uusin luku ei ole vielä saatavilla, mutta ennakkotiedon mukaan luku laski viime vuonna jonkin verran). Koko kirkon viimevuotinen yleinen kuolleisuusluku oli 13,5. Tämä kehityssuunta vaikuttaa selvästi jäsenmäärään, eikä siihen voida vaikuttaa. 

Jäsenmäärään suhteutettuna kastettujen, kirkkoon liittyneiden, muuttaneiden, kirkosta eronneiden ja kuolleiden yhteismäärät vaikuttivat siten, että seurakunnan jäsenmäärä laski viime vuonna yli prosentin. Verrattaessa vuosien 2023 ja 2024 kokonaisjäsenkehitystä keskenään havaitaan, että seurakunnan jäsenkato kuitenkin loiveni 61 jäsenen verran (toissa vuonna -144, viime vuonna -83). 

Seurakunnan kasvu on muutakin kuin lukumääriä 

Jäsenmääräiset tilastot kertovat ainoastaan viitteellisesti seurakuntien jäsenten aktiivisuudesta. Liittyneiden voidaan kuitenkin otaksua osallistuvan vireästi jumalanpalveluksiin ja muuhun toimintaan. Passiiviset jäsenet taas ovat kirkollisveron maksajina toiminnan mahdollistajia, mutta myös mahdollisia tulevia aktiivijäseniä. 

Eräs esimerkki osallistumisen vahvistamisesta seurakunnassamme on ollut kerran kuukaudessa sunnuntaisin toimitettavat lastenliturgiat, jotka aloitettiin vuoden 2023 lopulla. Lapsiperheet huomioidaan sekä liturgiassa että opetuspuheessa aivan kuten lastenpääsiäisenä. Palveluksen jälkeen on ruokailu ja pientä ohjelmaa. Liturgiat ovat kaikille avoimia ja eri-ikäinen osallistujajoukko on ollut runsasta. Lapsiperheiden osallistuminen on vahvistunut. Positiivista muutosta on näkynyt myös laajemminkin kasvatustyössä. Kirkko ja jumalanpalvelukset kiinnostavat muutenkin nuorempaa sukupolvea.  

Edellä kuvatun kaltaisista ilonaiheista huolimatta jäsenmääriin ja sitä kautta seurakuntien talouteen kohdistuu pidemmän aikavälin haasteita, joilta ei voida sulkea silmiä. Tästä huolimatta viime vuoden tilinpäätös tulee olemaan ylijäämäinen.

Seurakunnan jäsenkehitykseen vaikuttaa alueiden väestö- ja ikärakenne ja muut erityispiirteet. Jäsenistön määrän väheneminen iskee muuttotappioalueille, joissa väestö ikääntyy ja syntyvyys laskee. Jäsenmäärän lasku ei kuitenkaan vähennä ihmisten arvoa tai seurakuntatyön merkityksellisyyttä vähäväkisimmillä ja etäällä olevilla alueilla.

Seurakunnan kasvua ovat myös muut eri tavoin mitattavissa olevan kasvun muodot, kuten hengellinen ja liturginen elämä, keskinäinen yhteys, palvelualttius, kirkollisen opetuksen ja ortodoksisen elämäntavan omaksuminen sekä pyhyyden kokemus. Nämä ovat osa niistä keskeisistä kirkon elämään ja olemukseen kuuluvista asioista, jotka perustuvat osallisuuteen ja yhteyteen – olemiseen – Kristuksen kanssa.  

Hengellisen kasvun ja merkityksellisyyden kokemuksen taustalla on yleensä runsaasti yhdessä tehtyä seurakunnan osallistavaa toimintaa. Seurakunnastamme löytyykin paljon yhtenä kirkkona olemisen hyvyyttä, yhteisöllistä ja todeksi elettyä elämää, joka ei ole riippuvainen rakenteeltaan erilaisten alueiden määrällisen kasvun näkymistä.

Seurakuntamme hengellisessä kasvussa on tapahtunut paljon myönteisiä asioita, vaikka jäsenmäärän numeerinen kasvu jäi alavireiseksi. Se, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, on kasvun antajan varassa. Tähän liittyen apostoli Paavali muistuttaa: ”kaikki on Jumalan kädessä, hän suo kasvun.” (1. Kor. 3:7) Viime kädessä seurakunnan toiminta lepää kolmipyhän Jumalan vaikutuksen varassa. Siksi jatkamme työtä myös tästä eteenpäin luottavaisin mielin. 

(Lähempää tietoa viime vuoden jäsenkehityksestä löytyy Aamun Koiton artikkelista)